Mentorointi korkeakouluissa – miten mentorointiohjelmat tukevat opiskelijoita ja korkeakouluja

Miten korkeakoulujen mentorointi tukee opiskelijoita, alumneja ja akateemista yhteisöä sekä miten toimiva mentorointiohjelma rakennetaan.

Opiskeluaika on intensiivisen kehittymisen vaihe, mutta samalla moni tärkeä päätös tehdään ensimmäistä kertaa. Suuntautumisvaihtoehdon valinta, ensimmäiset harjoittelut, siirtyminen työelämään, tutkijanura, vaihto-opiskelu tai oman paikan löytäminen korkeakouluyhteisössä ovat tilanteita, joissa toisen ihmisen kokemuksesta voi olla suuri hyöty.

Siksi mentorointiohjelmat sopivat hyvin osaksi korkeakoulujen opiskelijoille tarjoamaa tukea ja kehitystä. Ne voivat yhdistää opiskelijoita alumneihin, yritysmaailman ammattilaisiin, tutkijoihin, väitöskirjatutkijoihin tai kokeneempiin opiskelijoihin. Ohjelman tavoitteesta riippuen mentorointi voi tukea uraa, opintoja, korkeakouluun sopeutumista, verkostojen rakentamista ja harkitumpaa päätöksentekoa.

Mentorointi ei ole vain yksi opetuksen muoto lisää. Sen arvo perustuu mentorin ja menteen yksilölliseen suhteeseen, säännöllisiin keskusteluihin ja mahdollisuuteen hyödyntää sellaisen henkilön kokemusta, joka tuntee jo monia osallistujan kohtaamia haasteita.

Mitä opiskelijoiden mentorointi on?

Mentorointi on kehityssuhde, jossa kokeneempi henkilö tukee menteetä konkreettisten tavoitteiden saavuttamisessa, jakaa kokemuksia, tarjoaa uusia näkökulmia ja kannustaa itsenäiseen päätöksentekoon.

Korkeakoulussa mentori voi olla esimerkiksi:

• alumni,
• yritysmaailman ammattilainen,
• tutkija, opettaja tai väitöskirjatutkija,
• yrittäjä tai tietyn alan asiantuntija,
• pidemmälle opinnoissaan edennyt opiskelija,
• ammatillisessa tai yhteiskunnallisessa organisaatiossa toimiva henkilö.

Hyvä mentorointi ei tarkoita valmiiden vastausten antamista uraan tai opiskeluun. Mentori auttaa menteetä ymmärtämään omat tavoitteensa, mahdollisuutensa ja rajoitteensa, jakaa kokemuksia ja esittää kysymyksiä, jotka tukevat omien päätösten tekemistä. Tämä erottaa mentoroinnin opetuksesta, konsultoinnista ja tutoroinnista.

Miksi mentorointi on erityisen arvokasta opiskeluaikana?

Monet tärkeät opintoihin ja uraan liittyvät päätökset tehdään vaiheessa, jossa käytännön kokemusta on vielä vähän. Ammattikuvaukset, rekrytointimessut ja kurssit voivat auttaa, mutta säännöllinen keskustelu henkilön kanssa, joka todella työskentelee alalla, on kulkenut samankaltaisen urapolun tai kohdannut vastaavia valintoja muutamaa vuotta aiemmin, tarjoaa erilaista ymmärrystä.

Mentorointi voi näin yhdistää akateemista tietoa ja käytännön kokemusta.

Tukea urapolun valintaan

Yksi korkeakoulumentoroinnin luontevimmista tehtävistä on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan uraansa.

Mentori voi auttaa opiskelijaa:

• ymmärtämään toimialaa ja erilaisia tehtäviä,
• vertailemaan mahdollisia kehityspolkuja,
• tunnistamaan työelämään siirtymisessä tarvittavia taitoja,
• suunnittelemaan seuraavia askelia ja harjoitteluja,
• valmistautumaan rekrytointiin,
• välttämään joitakin uran alkuvaiheen tyypillisiä virheitä.

Mentoroinnin henkilökohtaisuus on suuri etu. Konsultoinnista kiinnostunut opiskelija tarvitsee erilaista tukea kuin tutkimusuraa, startupia tai järjestösektoria harkitseva henkilö.

Taitoja, joita on vaikea kehittää pelkästään opetuksessa

Koulutusohjelma voi tarjota paljon substanssiosaamista, mutta kaikkia taitoja ei opita yhtä helposti luennoilla tai harjoituksissa.

Mentoroinnissa voidaan kehittää esimerkiksi:

• viestintää ja ammatillisten suhteiden rakentamista,
• omien ajatusten esittämistä,
• tavoitteiden asettamista ja oman kehityksen johtamista,
• palautteen antamista ja vastaanottamista,
• päätöksentekoa ja itseluottamusta,
• valmiuksia johtamisrooleihin,
• toimimista tietyllä alalla tai ammatillisessa ympäristössä.

Mentori voi lisäksi jakaa omasta kokemuksestaan syntyneitä oivalluksia, joita oppikirjoista on vaikea löytää.

Mentorointi ammatillisen verkoston rakentajana

Uran alussa ammatillinen verkosto on luonnollisesti rajallinen. Mentorointi voi auttaa sen laajentamisessa.

Kyse ei ole vain uusien kontaktien esittelystä. Säännöllinen yhteistyö kokeneen alan toimijan kanssa auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin alan toimintatapoja, kieltä, kulttuuria ja odotuksia.

Alumneja ja yrityksiä osallistavat ohjelmat voivat myös synnyttää laajemman mentorien, menteiden ja kumppaneiden yhteisön.

Mentoroinnin ei tarvitse liittyä vain uraan

Uramentorointi on yleinen malli, mutta korkeakouluissa mentoroinnilla voi olla monia muitakin tavoitteita.

Akateeminen ja tutkimusmentorointi

Se voi tukea tutkijanuraa, tohtoriopintoja, tutkimusta, julkaisemista, konferensseja, erikoistumisen valintaa tai kansainvälistä akateemista liikkuvuutta pohtivia opiskelijoita. Mentori voi olla tutkija, väitöskirjatutkija tai kokeneempi akateemikko.

Alumni- ja uramentorointi

Tässä mallissa opiskelijat yhdistetään erityisesti alumneihin tai työelämän ammattilaisiin. Tavoitteena on usein helpottaa siirtymistä korkeakoulusta työelämään. Samalla malli vahvistaa korkeakoulun ja alumnien välistä suhdetta.

Vertaismentorointi

Mentorilla ei aina tarvitse olla vuosia enemmän kokemusta. Vanhempi opiskelija voi tukea aloittavaa opiskelijaa sopeutumisessa, opintojen organisoinnissa, kurssivalinnoissa, opiskelijatoiminnassa, opinnäytetyössä tai vaihto-opiskeluun valmistautumisessa.

Tietyille opiskelijaryhmille suunnattu mentorointi

Ohjelma voidaan suunnata esimerkiksi STEM-alojen naisille, kansainvälisille opiskelijoille, vammaisille opiskelijoille, ensimmäisen sukupolven korkeakouluopiskelijoille, tuleville yrittäjille tai tutkijanuraa tavoitteleville. Tällöin mentorit, teemat ja prosessi voidaan sovittaa paremmin todellisiin tarpeisiin.

Mentorointi voi tukea sopeutumista ja sitoutumista

Korkeakoulun ensimmäiset kuukaudet ovat monelle suuri muutos. Uusi ympäristö, erilainen opiskelutapa, itsenäinen ajankäyttö, muutto ja uusien ihmissuhteiden rakentaminen voivat olla haastavia.

Hyvin suunniteltu mentorointi – erityisesti vertaismentorointi – tarjoaa lisätukea. Opiskelijalla on konkreettinen henkilö, jolta voi kysyä ja joka tuntee korkeakoulun arjen.

Korkeakoulun näkökulmasta mentorointi voi olla osa laajempaa työtä sopeutumisen, integroitumisen ja opiskelijoiden sitoutumisen tukemiseksi. Se ei korvaa muita palveluja, mutta täydentää niitä.

Mitä korkeakoulu hyötyy?

Mentorointiohjelman hyödyt eivät rajoitu osallistujiin. Hyvin toteutettu ohjelma voi tukea myös koko organisaation tavoitteita.

Käytännönläheisempi kehitystarjonta

Mentorointi täydentää perinteistä opetusta yksilöllisellä oppimisella toisen kokemuksesta. Korkeakoulu voi tarjota kehitysmuodon, jota opetussuunnitelma yksin ei helposti mahdollista.

Vahvemmat alumnisuhteet

Alumnit ovat luontevia mentoreita. Osallistuminen pitää yhteyden korkeakouluun elävänä ja antaa mahdollisuuden tukea nykyisiä opiskelijoita konkreettisesti. Mentoroinnista voi tulla tärkeä osa aktiivista alumniyhteisöä.

Yhteistyö yritysten kanssa

Mentoreina voivat toimia myös yhteistyöorganisaatioiden johtajat, asiantuntijat ja yrittäjät. Ohjelmasta tulee silloin käytännöllinen yhteistyötila korkeakoulun ja työelämän välille.

Vahvempi akateeminen yhteisö

Opiskelijoita, alumneja, tutkijoita ja yritysmaailmaa yhdistävät ohjelmat luovat suhteita, jotka usein jatkuvat yksittäistä mentorointitapaamista pidemmälle. Eri ohjelmakierrosten ympärille voi muodostua pysyvä yhteisö.

Millainen on hyvä korkeakoulun mentorointiohjelma?

Mentorien ja opiskelijoiden kokoaminen ei yksin takaa laadukasta mentorointia. Ohjelma kannattaa suunnitella jäsennellyksi prosessiksi.

1. Selkeä tavoite

Määritä ensin, mitä ongelmaa mentoroinnilla ratkaistaan: työelämään siirtymistä, ensimmäisen vuoden sopeutumista, tutkimusuraa, tietyn ryhmän tukemista vai alumnien aktivointia. Tavoite ohjaa rakennetta.

2. Selkeä osallistujaryhmä

Kaikkien ohjelmien ei tarvitse olla avoimia kaikille. Tietty vuosikurssi, tiedekunta, erikoistumisala tai kehitystarve voi muodostaa toimivamman kohderyhmän.

3. Sopivat mentorit

Hyvä asiantuntija ei automaattisesti ole hyvä mentori. Kokemuksen lisäksi tarvitaan motivaatiota, halua tavata säännöllisesti, kuuntelutaitoa, hyviä kysymyksiä, avoimuutta ja valmiutta jakaa myös epäonnistumisia.

4. Harkittu matching

Parien muodostamisessa tulisi huomioida ennen kaikkea osallistujien tavoitteet ja mentorien kokemus. Myös kiinnostuksen kohteet, toimiala, erikoistuminen, työskentelytapa ja saatavuus voivat olla tärkeitä.

5. Osallistujien valmistelu

Ensimmäistä kertaa osallistuva mentee ei välttämättä tiedä, mitä odottaa. Myöskään kokenut johtaja tai alumni ei automaattisesti osaa toimia mentorina. Siksi roolit, tavoitteet, hyvän tapaamisen rakenne, palaute, luottamuksellisuus ja vastuun rajat on hyvä käydä läpi.

6. Säännöllisyys ja selkeä kehys

Ohjelman kesto ja suuntaa-antava tapaamismäärä kannattaa määritellä. Usean kuukauden säännöllinen prosessi tarjoaa molemmille enemmän kuin yksittäinen keskustelu.

7. Seuranta ja arviointi

Järjestäjän on hyvä tietää, ovatko parit aloittaneet, tapaavatko ne säännöllisesti ja saavatko osallistujat tukea. Tämä ei tarkoita luottamuksellisten keskustelujen seuraamista. Sen sijaan voidaan mitata aktiivisuutta, matchin laatua, tyytyväisyyttä ja tavoitteiden etenemistä.

Mentoroinnilla on rajansa

Ohjelman tulee kertoa selvästi, mitä mentorointi ei ole. Mentori ei ole psykoterapeutti eikä vastuussa vakavien henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemisesta. Korkeakoululla pitäisi olla tapa ohjata opiskelija asianmukaiseen ammatilliseen tukeen, jos tilanne ylittää mentoroinnin rajat.

Akateeminen mentorointi ei myöskään korvaa virallista opinnäytetyön ohjausta tai korkeakoulun menettelyjä. Selkeät rajat suojaavat molempia osapuolia.

Miten opiskelija löytää mentorointiohjelman?

Ohjelmia kannattaa etsiä korkeakoulun verkkosivuilta, urapalveluista, yritysyhteistyöstä, alumnitoiminnasta, tiedekunnista, opiskelijajärjestöistä, säätiöistä, ammatillisista yhdistyksistä ja opiskelijoille ohjelmia järjestävistä yrityksistä.

Kannattaa myös tutustua MentoringMapin opiskelijoille ja valmistuneille tarkoitettujen mentorointiohjelmien listaan. Hakemisto kokoaa yliopistojen ja muiden organisaatioiden ohjelmia yhteen ja helpottaa vaihtoehtojen vertailua.

Valinnassa kannattaa tarkistaa kohderyhmä, tarkoitus, mentorien profiili, kesto, matching, tarjottu tuki ja osallistujille asetetut odotukset.

Kannattaako mentorointia hyödyntää opiskeluaikana?

Kaikki opiskelijat eivät tarvitse mentoria eikä jokainen haaste vaadi mentorointia. Mutta tärkeiden valintojen, toimialaan tutustumisen, tutkijanuran, työelämään siirtymisen tai kokeneemmalta oppimisen kohdalla hyvin suunniteltu mentorointiohjelma voi olla yksi opiskeluvuosien käytännöllisimmistä kehityskokemuksista.

Korkeakoululle mentorointi voi yhdistää opiskelijoita alumneihin, rakentaa siltaa koulutuksen ja työelämän välille, aktivoida yhteisöä ja vahvistaa tiedon jakamisen kulttuuria.

Suurin arvo syntyy, kun ohjelma ei perustu vain hyviin aikomuksiin vaan selkeään tavoitteeseen, valmisteltuihin mentoreihin, harkittuun matchingiin ja toimiviin standardeihin. Silloin mentorointi muuttuu pysyväksi osaksi ympäristöä, joka auttaa ihmisiä rakentamaan tulevaisuuttaan tietoisemmin.